Yoga, training and health inspiration for you

Mitä hyötyä lasten joogasta voi olla elämäntilanteiden muutosten ja epävarmuuden keskellä? Entä mitä jooga antaa lapsille, kenelle se sopii ja minkä ikäisenä sen voi aloittaa? Yogoben opettajakaartiin kuuluva kokenut lasten joogaopettaja ja kouluttaja Anne Slåen vie meidät lasten joogan maailmaan.

Viime vuosi on tuonut mukanaan erityisen paljon muutoksia ja ennalta-arvaamattomia tapahtumia. Monien lapsiperheiden arki on muuttunut merkittävästi. Useat harrastukset ovat tauolla tai muuttaneet muotoaan, tietyt arkeen kuuluneet ihmiset ja paikat sekä vanhempien työtilanteet ovat muuttuneet. Lapset voivat aistia nämä muutokset herkästi ja reagoida niihin eri tavoin.

Liikkumista tarvitaan epävarmuuden keskellä

Lasten joogan avulla arkeen luodaan liikkumisen ja rauhoittumisen hetkiä. Liikkuminen auttaa purkamaan muutoksista aiheutuvaa stressiä. ”Lapset reagoivat tämänhetkiseen yhteiskunnalliseen tilanteeseen koska se on niin poikkeuksellinen ja vaikuttaa vahvasti lasten arkeen. Muutos voi näkyä esimerkiksi levottomuutena ja ahdistuneisuutena. Siksi on tärkeää tarjota keholle liikettä ja purkaa stressiä liikkumisen kautta.”

Lasten joogasta voi olla hyötyä uuteen elämäntilanteeseen sopeutumiseen.  Se vahvistaa keskittymiskykyä ja yhteyttä omaan kehoon sekä opettaa rauhoittumista tukevia taitoja.

Jooga voi olla tärkeä läsnäolon ankkuri muutosten keskellä, joka yhtäältä auttaa purkamaan energiaa ja samalla vahvistaa turvan tunnetta ja opettaa laskeutumaan omaan kehoon. Slåen kertookin huomanneensa, että korona on lisännyt kiinnostusta kehomielen hyvinvointia tukeviin menetelmiin vanhempien keskuudessa.

Hyväksymistä ja sallivuutta olemiseen ja tekemiseen

"Aikuiset saattavat ajatella, että lasten jooga on samanlaista kuin aikuisten jooga, että lapsen pitäisi olla joogassa tietyllä tavalla ja tehdä myös joogaliike tietyllä tavalla.” Slåen toivoo pystyvänsä purkamaan ennakkoluuloa lasten joogaopettajakoulutuksissaan ja korostaa, että lasten joogassa ei ole kyse pikkutarkasta ohjaamisesta. ”Ohjaamme lasten joogassa kannustavasti ja myönteisesti, mielikuvien ja oman esimerkin kautta.”

Slåen törmää ennakkoluuloihin myös pienten joogaajien keskuudessa. Hän haluaa auttaa joogaajia huomaamaan että jokainen voi liikkua oman kehon ehdoin ja päästää irti suorittamisesta.

”Myös lapsia täytyy välillä muistuttaa siitä että joogassa ei tarvitse suorittaa, kilpailla tai vertailla. Harjoituksessa on kyse asettumisesta omalle matolle juuri sellaisena kuin sillä hetkellä on ja niistä lähtökohdista, miltä kehossa tuntuu.”

Vinkkejä alkuun pääsemiseen

Miten aloittaa lasten jooga?

”Koronatilanne asettaa omat haasteensa, sillä lähiopetusta on tarjolla vähemmän. Kannattaa hakea vinkkejä lasten joogaan erikoistuneelta ohjaajalta esimerkiksi Yogoben videokirjastosta.”

Mitä on hyvä ottaa alussa huomioon?

”Joogan aloittaminen on helppoa, sillä siihen et tarvitse erityisiä välineitä. Et tarvitse välttämättä joogamattoa, vaan tavallinen matto tai jumppamatto riittää. Tärkeää on, että alusta on turvallinen eikä luista.”

Minkä ikäisenä lasten joogan voi aloittaa?

”Lasten joogan voi aloittaa jo 2–3 –vuotiaana. Aloita lyhyillä, vuorovaikutusta tukevilla ilon ja liikkumisen hetkillä. Noin 4–5 vuoden iässä keskittymiskyky alkaa kehittyä sellaiseksi, että ohjatun opetuksen seuraaminen ryhmässä onnistuu.”

Anne Slåen on äiti, puoliso ja joogaopettaja (E-RYT200, RYT500, RCYT) sekä Mindfulness-ohjaaja CFM. Annen kipparoima lasten, nuorten ja perheiden joogakoulu Perhejooga tarjoaa koulutusta aikuisille, jotka haluavat sukeltaa lasten joogan mainioon maailmaan ja oppia ohjaamaan joogaa lapsille. Annen lempiliikkeitä lasten joogassa ovat sammakkohyppy ja pötköttely. Hän haaveilee siitä, että lasten jooga ja Mindfulness olisivat vielä laajemmin ja kattavammin käytössä arjen hyvinvointia tukevana menetelmänä sekä varhaiskasvatuksessa että perusopetuksessa. Anne opiskelee luokanopettajaksi ja on aikaisemmalta koulutukseltaan oikeustieteen maisteri.

Lue lisää Perhejoogan koulutuksista

• perhejooga.fi/koulutus

Videovinkit

Yogobe Video: f5x9 Yogobe Video: 37ac Yogobe Video: xb26 Yogobe Video: sd95 Yogobe Video: f58t

Kiinalainen lääketiede yhdistää talveen vesielementin. Mitä veden elementti merkitsee kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta ja mitä voimme oppia siltä?

Talven hiljenevä luonto osoittaa, että pysähtyminen on osa tasapainoista elämää ja olemisen sykliä; lumihiutaleet tanssivat äänettömänä hangelle ja vesi pysähtyy jääksi.

Valkoiseen pukeutunut luontoäiti kutsuu pysähtymään ja sallimaan, laskeutumaan hänen kannatteluunsa.

Kiinalainen lääketiede & vesi elementti

Kiinalaisen lääketieteen mukaan kaikki elävä koostuu viidestä elementistä jotka ovat tuli, maa, metalli, vesi ja puu.

Vaikka käsitämme ensin elementit erikseen, taustalla on ajatus ikuisesta muutoksesta, liikkeestä elementtien suhteiden välillä. Ne ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään.

Meissä kaikissa on jokaista viittä elementtiä. Yksi elementeistä on hallitseva ja se voi vaihtua elämänkaaremme aikana – joskaan ei ole epätavallista, etteikö kaksikin elementtiä voisi olla dominoivia.

Kun selvitämme oman hallitsevan elementtimme, voimme tasapainoittaa elämää. Oman tyypin selvittämisestä voi olla myös apua henkisessä kasvussa.

Vesi elementtinä

Vesi elementtinä  liittyy kehon nesteiseen, talveen, kylmyyteen, yöhön, siniseen väriin ja pohjoiseen. Kiinalainen lääketiede yhdistää jokaiseen elementtiin tietyt elimet. Veden elimet ovat munuaiset ja virtsarakko.

Elementtiin liittyy tunteista pelko, joka saattaa manifestoitua levottomuutena ja kyvyttömyytenä olla paikoillaan.Sen maku on suolainen, kudos luu ja luuydin ja aistinelin korvat.

Vesi kutsuu itsereflektioon

Talvi on sisäänpäin kääntymisen ja itsereflektion aikaa, jolloin feminiininen yinenergia tuntuu voimakkaana. Myös vedessä on luovaa feminiinistä energiaa.

Kehosta suurin osa on vettä, joten voimme sanoa että jokaisen meistä sisällä on meri. Vesi heijastaa alitajuntamme virtaavaa luonnetta ja elementtiin liittyvätkin unet ja mielikuvitus.

Myös jatkuvassa muutoksessa olevat tunteet ja tuntemukset heijastavat vesielementin liikkuvaa luonnetta. Tunteemme ovat kuin aaltoja, jotka tulevat käymään ja jatkavat matkaa. Kun opettelemme pysähtymään tunteidemme äärelle ja havainnoimaan niitä myötätunnon kautta, voimme huomata, että mikään tunne tai tuntemus, ei edes se kaikista painavin,  ole ikuinen.

Olemisen ikuinen muutos

Vesi symboloi jatkuvassa muutoksessa olevaa olemisen tilaa, joka on yhteydessä paitsi nykyhetkeen myös menneeseen.

Tähän ajatukseen liittyy myös parantuminen ja henkinen kasvu, jotka eivät ikinä ole lineaarisia; välillä aalto huuhtoo meidät kotiin, rantaviivaan, toisinaan se kuljettaa meidät kohti horisonttia ja tuntematonta.

Vesi on pehmeää ja sallivaa, ja voimme oppia siltä samaa lempeyttä itseämme kohti – itsemyötätuntoa, joka on henkisen kasvun apuväline.

Hyväksyvä tietoinen läsnäolo voi opettaa meitä hyväksymään ikuisen muutoksen ja ystävystymään kaikkien puoliemme kanssa – tulemaan sinuiksi valojen ja varjojen kanssa.

Emme voi vaikuttaa meren muotoihin ja ikuisen muutoksen tahtiin, mutta voimme oppia hyväksymään elämän virtaavan luonteen, jatkuvan muodonmuutoksen, joka tapahtuu paitsi meidän ympärillämme, myös meidän sisällämme.

Veden elementtiin liittyvät

• luovuus ja mielikuvitus
• intuitio
• nukkuminen ja unet
• herkkyys
• tunteet
• ailahtelevuus; vesi-ihmisen mielenmaisema on veden lailla muotoaan muuttavaa
• nukkuminen ja unet
• ystävyys ja avioliitto
• hedelmällisyys
• nautinnot
• parantaminen

Anna-Mari on Porvoossa asuva jooga–, meditaatio– & kehollisuusopettaja sekä kokenut joogaretriittien fasilitoija jonka mielestä meressä, liikkeessä ja hengityksessä on kaikissa parantavaa voimaa. Hänelle jooga on ikuisesti muuttuvana tutkimusmatka omassa kehossa.  Hän järjestää joogapurjehduksia ja joogaretriittejä Suomessa ja ulkomailla. annamariyoga.com @annamariyoga (Kuva: Mirko Leskinen)

Anna-Marin tulevat joogaretriitit

• Joogaretriitit Suomessa
• Päiväretriitit
• Joogaretriitit ulkomailla

Videovinkit

Yogobe Video: r79g Yogobe Video: fp68 Yogobe Video: 4f9e

Joulu on parhaimmillaan rentouttavaa pysähtymistä läheisten kanssa mutta kolikon kääntöpuolena on, varsinkin meillä länsimaissa, kulutuskulttuuri ja siihen liittyvät arvot kuten suorittaminen, tehokkuus ja kilpailu. Muistathan ottaa itsellesi omaa aikaa jotta voit kuulla oman sydämesi äänen. Oman totuuden kuuleminen on ainoa keino pysyä linjassa omien arvojen kanssa, jotka ovat tienviittoja sielun tasolla hyvän tuntuiseen elämään. Miten luon minulle merkityksellisen elämän? Entä miten jooga ja meditaatio toimivat apuvälineinä arvotyössä?

Arvoilla tarkoitetaan hyvinä ja tärkeinä pidettyjä asioita, jotain toivottua asiaa tai uskomusta, suotavaa käyttäytymistä tai päämäärää. Niillä tarkoitetaan myös merkityksellisyyttä. Arvot ohjaavat ihmisten toimintaa. 

Läsnäoloharjoitukset arvotyön tukena

Voidaksemme tietää mitkä asiat ovat meille aidosti tärkeitä ja arvokkaita tarvitsemme pysähtymistä, sisäänpäin kääntymistä ja oman itsen rehellistä kuuntelua. Tämän takia itsen äärelle pysähtymistä opettavat meditaatio ja jooga, erityisesti passiivinen ja asennoissa viipyvä yinjooga, ovat arvokkaita työkaluja arvotyössä.

Itselle tärkeiden arvojen tunnistaminen ja kuunteleminen lisäävät onnellisuuden ja merkityksellisyyden tunnetta omassa elämässä. Arvot suuntaavat meitä kohti oman näköistä elämää. Kun elämme omien arvojemme mukaan voimme tutkimusten mukaan paremmin ja koemme onnellisuutta.

Paljastava pysähtyminen

Oman itsen äärelle pysähtymällä voimme tulla tietoisiksi siitä, tukevatko arjen teot ja valinnat omia arvojamme. Arvot ovat sekä yksilöllisiä että yhteisöllisiä ja niitä omaksutaan kasvatuksen kautta, vuorovaikutuksessa ja ympäröivästä yhteiskunnasta.

Saatamme helposti arjessa toteuttaa arvoja, jotka eivät oikeasti olekaan meille arvokkaita vaan jotka olemme imeneet itseemme esimerkiksi vanhemmiltamme kasvatuksen kautta. Vaikka osa arvoista on yhteisöllisiä, valitsemme lopulta kuitenkin itse omat arvomme.

Kun olemme tietoisia siitä, mikä tuo merkitystä omaan elämäämme, meidän on helpompaa suunnata kohti sellaista elämää joka tuntuu meille oikealta. Tunnemme olomme paitsi mukavammaksi omannäköisessä elämässä mutta koemme myös voimakkaammin voivamme toteuttaa itseämme. Myös menestyminen on helpompaa ja todennäköisempää asioissa jotka koemme mielekkäiksi.

Arvot konkretisoituvat toiminnassa. Emme välttämättä toteuta kaikkia arvojamme ja joskus arvot ja toiminta ovat ristiriidassa keskenään. Silloin kun emme tiedosta omia arvojamme, niitä on vaikea toteuttaa ja on todennäköisempää että toimimme ristiriidassa niiden suhteen.

Ikuisessa muutoksessa olevat arvot

Kuten kaikki muukin elämässä, myös arvot voivat muuttua elämän varrella. Yhteys sydämen viisauteen auttaa tunnistamaan juuri tällä hetkellä itselle arvokkaat asiat. Tämänkin takia tietoisuusharjoitukset kuten meditaatio tukevat arvotyötä. Itselle tärkeiden asioiden selkeyttäminen vaatii aikaa ja säännöllistä pysähtymistä oman sydämen äärelle. Se, mikä teki eilen onnelliseksi, ei välttämättä päde tänään. Yleensä arvojen muutos muuttaa vähitellen myös tapoja ja tottumuksia.

Pysähtyminen itsen ääreen ei ole suinkaan aina helppoa mutta jos haluamme luoda itselle merkityksellisen elämän, se on tärkeää – annathan siis itsellesi aikaa.

Arvoluokitus

Arvoina pidetään hyvin monenlaisia asioita ja ominaisuuksia. Tätä asiaa voi selkeyttää arvoluokitus:

• Arvokkaat inhimilliset kokemukset: musiikki, luonto, ystävyys, rakkaus yms. Nämä elämykset voivat olla ihmiselle hyvin pysyvästi arvokkaita.
• Arvostukset: tavaroiden, taitojen, rahan, aseman yms. arvostus. Arvokkaita tietyille ihmisille tai organisaatioille, kuitenkin melko helposti muuttuvia.
• Ihanteet: rehellisyys, tasa-arvoisuus, elämän kunnioittaminen, hyödyn maksimointi yms. Pysyväluonteisia kulttuuriin sidottuja arvostuksia.
• Klassiset arvot: totuus, kauneus, hyvyys, oikeudenmukaisuus yms. Nämä ovat tietynlaisia lopullisia arvoja, joihin päästään muiden pääluokkien avulla.

(Lähde: Kari E. Turunen. 1993. Arvojen todellisuus. Johdatus arvokasvatukseen. Atena Kustannus Oy, Jyväskylä)

Anna-Mari Pentikäinen on helsinkiläinen joogaopettaja ja pian Embodied Mama –joogaopettaja, joka järjestää joogaretriittejä Nuuksiossa, Sri Lankalla ja Frantsilassa. Hänelle meditaatio ja yinjooga ovat olleet arvokas työkalu kohti omannäköistä elämää kasvamisessa sekä omien arvojen selkeyttämisessä. Lue lisää:  annamariyoga.com.

Tapahtumat

• Kohtaa kokonaiseksi –joulukalenteri instagramissa
• Helli hetki –autenttisuuden joogaretriitti Nuuksiossa 26–28.2.2021

Videovinkit

Yogobe Video: d2f4

Tiesitkö että stressi vaikuttaa ihoon? Entä sitä, että läsnäoloharjoituksilla voi hoitaa ihoa? Poimi talteen holistisen ihonhoidon asiantuntijan ja Dr.Hauschkan -diplomikosmetologin , Niina Eertolan, ihonhoitovinkit.

Iho on ihmisen suurin aineenvaihduntaelin, jonka tarkoitus on suojata meitä ulkoa päin tulevilta rasitteilta. Kehon kuona-aineet, kuten tali, poistuvat ihon kautta.

Stressi imee ihon elinvoiman

Iho ilmentää kehomielen tilaa. Iho-ongelmat ovat seurausta tulehdustilasta jonka stressi aiheuttaa. Stressin takia ihossa tapahtuu solujen hapettumisreaktio, joka näkyy ikääntymisenä, ihon värin muunnoksina, kuivuutena, hormonaalisena aknena ja suunympärysihottuma. Kun elämäntilanne järkkyy, ihottuma pahenee.

”Periaatteessa kaikki hormonitoimintaan liittyvät iho-ongelmat, kuten atopia, akne ja suunympäryksellä sijaitseva, nuorilla naisilla yleinen podihottuma, ovat seurausta solujen hapettumisreaktiosta. Esimerkiksi autoimmuunisairaus atopia on kehossa aina, mutta stressin aiheuttama tulehdustila laukaisee sen ihossa näkyväksi”, Eertola kertoo.

Tasapainoinen arki elvyttää

Koska iho peilaa kehon sisäistä tilaa, sen hyvinvointiin voi vaikuttaa omilla elintavoilla. ”Itselleni tärkeimmät ihonhoitovinkit ovat säännöllinen liikunta, pilates, jooga, nyrkkeily, pitkät kävelylenkit ja saunominen. Kun olo on stressaantunut, huomaan että rupean hengittämään joogan ujjayi hengitystä, joka lämmittää kehoa ja poistaa myrkkyjä.”

Mielen rauhoittaminen auttaa kaikkiin iho-ongelmiin ja on ammattilaisen mielestä kaikista tärkein ihonhoitoniksi. ”Joogaa, meditoi, sauno, käy kasvohoidossa, tärkeintä on että rentoudut. Myös ihon kosteuttaminen on tärkeää eli käytä kasvovettä ja kosteusvoidetta. Muista hyödyntää omalle iholle sopivia hoitotuotteita eli varmistathan, että käytät juuri sinulle sopivia tuotteita.”

vihreäkissa.fi

@vihreakissakh

Niina Eertola on Dr.Hauschka - SKY- ja Cidesco-Diplomikosmetologi ja Vihreä Kissa kauneushuoneen omistaja joka aloitti joogaharrastuksen astangajoogan parissa, mutta rauhoittaa nykyään kehoa yinjoogan avulla.

Videovinkit

Yogobe Video: cfth

Ilo, valo, rakkaus, rauha. Nämä ovat kaikki ihania asioita, mutta ne korostuvat usein liikaa sosiaalisessa mediassa epämukavien ja rumien, mutta kuitenkin aitoon elämään kuuluvien asioiden kustannuksella. Mielestäni hindujumalatar Kali symboloi hienosti sitä, mistä joogassa on lopulta kyse eli autenttisuudesta olla se, kuka olemme – maailmassa, joka yrittää jatkuvasti muuttaa ja muokata meitä. Mitä voimme oppia Kalilta rohkeudesta olla oma aito itsemme?

Valo ja ilo voivat helposti muuttua keinoiksi piilottaa ja jopa niellä vaikeat tuntemukset jotka herättävät meissä kipua ja epämukavuutta. Asioita piilottamalla tai karkuun juoksemalla menemme kuitenkin pois päin itsestämme ja autenttisesta kohtaamisesta itsemme kanssa - asiasta, josta joogassa perimmiltään on kyse.

Jooga on aidon ihmisyyden kohtaamista

Mielestäni jooga on ennen kaikkea matka, jonka aikana löydämme takaisin oman itsemme luo. Siinä ei ole kyse vain mielenrauhasta vaan se on ihmisyyden kohtaamista sen kaikkine puolineen; kokonaisena, epätäydellisenä ja riisuttuna mutta rehellisenä. Se on polku kohti sitä, joka olemme aina olleet. Se on tutkimusmatka, jonka aikana vähitellen hyväksymme kaikki puolemme.

Minua ovat aina kiinnostanut joogassa enemmän synkät sävyt eli juuri ne epämukavat tunteet ja tuntemukset joita emme mielellämme kohtaa. Henkisessä kasvussa on lopulta kyse  meidän oman kapasiteettimme löytämisestä ja vahvistamista kohdata maailma ja oma itsemme sellaisena kuin ne ovat.

Vapautumisen ja transformaation Kali

Hindujumalattarista Kali on juuri se pimeän puolen kapinallinen ja epäsovinnainen jumalatar – yksi omista suosikeistani. Kali on yksi tunnetuimpia hindujumalattaria ja hänen energioita kannattaa muuten kutsua apuun silloin kun tekee varjotyötä.

Kalilla on villi tukka, paljaat rinnat ja hänen kaulassaan roikkuu irtileikattuja päitä. Hän kantaa usein miekkaa ja hänet voi monesti tunnistaa suusta roikkuvasta kielestä. Häntä kuvaillaan vallankumouksen ja tuhon jumalattareksi - ja kieltämättä hän näyttääkin siltä.

Katsoessamme tarkemmin, pelottavuudessaan Kali on kuitenkin myös samaan aikaan kaunis nainen. Myytin mukaan Kali on noussut sodan jumalatar Durgasta auttamaan taistelussa demoneja vastaan.

Kali symboloi

• henkistä ja psykologista vapautusta
• kuolemaa ja uudelleen syntymää - elämän luonnollista kiertokulkua
• demonit, joita Kali nurjertaa, symboloivat egon demoneita
• absoluuttista todellisuutta
• shaktia, eli dynaamista elämänvoimaa ja energiaa
• kundalinienergiaa
• vapautumista
• vahvuutta, joka meistä kaikista löytyy ja jonka avulla voimme voittaa egon kahleet ja kohdata aidon itsemme

Ensimmäisessä joogaopettajakoulutuksessani kuulin lauseen, joka jäi resonoimaan sydämessä The only way out is through. Se on viisaus, jonka vahva voimajumalatar haluaa meille kuiskata jos pysähdymme kuuntelemaan.

Anna-Mari on helsinkiläinen joogaopettaja ja yogoben sisällöntuottaja jonka mielestä vapaus on sitä, että tiedostaa omat pelot mutta ei anna niiden hallita omaa elämää ja toimii peloista huolimatta.  Hän järjestää joogaretriittejä Suomessa ja Sri Lankalla ja pitää omaa pientä tunnelmallista kotijoogastudiota Katajanokalla Helsingissä.

@annamariyogax

annamariyoga.com

Tulevat tapahtumat ja joogaretriitit

• Lokakuun viikkotunnit Katajanokalla
• 20.10 Täydenkuun Taika –työpaja
• 12.–14.11 Feminiinisen viisauden jooga– ja meditaatioretriitti Pyhtäällä
• 3.–5.12.2021 Jumalatar minussa –aromajoogan joogaretriitti Tuomiston kartanossa
• Sri Lankan joogaretriitti kaudella 2022–2023

Videovinkit

Yogobe Video: et82 Yogobe Video: zf54 Yogobe Video: r6f9

Joogatraditioissa jumalatarta pidetään voiman ja energian ruumiillistumana eli energiana joka elävöittää ympäröivää maailmaa, kehoa ja mieltä. Jumalattaret voivat toimia tukena kriisien keskellä ja niiden avulla voi löytää tien voimaantumiseen. Mutta miten ja miksi jumalattaria käytetään meditaatiossa ja tarvitseeko olla henkinen kutsuakseen heidän energioitaan mukaan omaan harjoitukseen?

Joogatraditiot, erityisesti tantra, liittyvät kvanttifysiikkaan, joka uskoo että kaikki olemassa oleva koostuu hienovaraisesti värähtelevästä energiasta. Toisin kuin fyysikot, joogit kokivat värähtelevän energian pyhän feminiinisen voiman, eli Shaktin, ilmentymänä.

Tantra ajattelee että todellisuus on Shaktin tanssia, joka ottaa muodon kehossa, ajatuksissa, aisteissa ja tulkinnoissa sekä fyysisessä maailmassa. Shaktin, kaiken olemassa olevan muodottoman lähteen, uskotaan ottavan muotonsa jumalattarina, erilaisten energioiden henkilöityminä. Kun keskitymme harjoituksessa tietyn jumalattaren energioihin, ne voivat viedä meidät oman voimaantumisemme lähteille.

Energia saa muodon jumalattarissa

Erilaiset jumalattaret ja heidän energioihinsa keskittyminen voivat auttaa meitä kohtaamaan ja hyväksymään vaikeita ja haastavia asioita elämässä. Niistä voi myös saada voimaa kriisien ja muutosten keskellä. Jumalattaret henkilöivät energiat joita tunnemme, mutta joille meillä ei ole ehkä aikaisemmin ollut nimiä tai keinoja kutsua esiin.

Vaikka emme uskoisi jumalattariin, keskittymällä heidän energioihinsa voimme päästä erilaisten universumin voimien äärelle. Esimerkiksi Jung ja hänen seuraajansa pitivät kreikkalaisia jumalattaria universaalien psykologisten energioiden arkkityyppeinä. Sally Kemptonin mukaan Hindu jumalattaret voivat auttaa meitä paljastamaan tärkeitä psykologisia voimia.

Meditaatio jumalattaren kanssa

Jokainen jumalatar edustaa erilaisia asioita. Esimerkiksi Kali on kapinan ja tuhon, mutta samalla kaiken voittavan rakkauden jumalatar kun taas Durga on suojelijajumalatar. Parvati edustaa pyhää avioliittoa ja kumppanien välistä rakkautta mutta symboloi samalla kahtiajakojen, kuten kehon ja mielen tai feminiinisen ja maskuliinisen, yhteen palaamista.

Jumalattaria voi käyttää omassa meditaatioharjoituksessa esimerkiksi visualisoinnin tai mantrojen avulla. Harjoituksessa käytetään tiettyjä jumalattaria jotta heidän edustamansa energiat aktivoituisivat joogin omassa psyykkeessä.

Jumalattarien psykologinen ulottuvuus

Sally Kemptonin mukaan meditaatio jumalattaren kanssa voi avata psykologisia solmuja liittyen esimerkiksi ihmissuhteisiin. Se voi myös kutsua esiin transformoivia voimia, joita meissä kaikissa asuu. Jumalattaret laittavat meidät kosketuksiin sisältämme löytyvän suojelevan voiman kanssa ja voivat muuttaa tapaamme katsoa maailmaa.

Jumalattarilla on meille kaikille annettavaa ja niiden käyttäminen harjoituksessa sopii jokaiselle sukupuoleen katsomatta. Ne eivät ole, toisin kuin usein luullaan, sukupuolittuneita, vaan katsovat yli kaikkien sukupuolien ja soveltuvat jokaiselle joka haluaa löytää ja ottaa käyttöön sisällään asuvan voiman ja kapasiteetin.

Sunnuntaina 18.10.2020 The Goddess Within miniretriitillä Helsingissä sukelletaan Kali jumalattaren energioihin joogan, meditaation, vapaan liikkeen ja kirjoittamisen avulla. Voit halutessasi jäädä workshopin jälkeen saunomaan kosteuttavaan saunaan & hemmottelemaan itseä porealtaaseen. Mukaan mahtuu rajattu määrän osallistujia turvavälen toteutumisen takia. Voit lukea lisää tapahtumasta täällä.

Anna-Mari on helsinkiläinen joogaopettaja jota kiehtovat hindulaiset jumalatarmytologiat. Hän järjestää joogatunteja, meditaatio- & ja tarotkortit -iltoja sekä naistenpiirejä pienryhmille Helsingin kotijoogastudiossaan.

Tulevat tapahtumat ja joogaretriitit

• kuunkierron meditaatio- ja tarotkortit –illat & naistenpiiri Helsingissä

• 28-30.12.2020 Helli hetki  - yinjoogan ja luovan kirjoittamisen retriitti Nuuksiossa
• 8–18.1.2021 Manifest Magic –joogaretriitti Sri Lankalla
• 19–29.3.2021 Harmony –joogaretriitti Sri Lankalla
• 9–19.11.2021 The Shades of life –varjotyön joogaretriitti Sri Lankalla

annamariyoga.com

@annamariyogax

Videovinkit

Yogobe Video: zf54 Yogobe Video: h46s

Mitä rakkaus on? Usein siitä puhutaan tunteena mutta silloin unohtuu helposti että rakkautta voi itse päättää vaalia omassa elämässään. Miten kultivoin rakkautta joogaharjoituksessa?

Kun päättää suhtautua rakkauteen tekona, harjoituksena, voi tehdä tietoisen päätöksen vaalia sitä päivittäin. Rakkaus lisää merkityksellisyyden tunnetta elämässä ja tutkimusten mukaan se taas lisää onnellisuutta ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Jos taas pitää rakkautta tunteena, siitä tulee ohimenevä hetki.

Rakkaus asuu aidoissa kohtaamisissa

Mielestäni rakkaus on ennen kaikkea tekoja ja valintoja kohdata aidosti – päätös hyväksyä toinen keskeneräisenä, inhimmillisenä. Myös rakkautta tutkinut ja siitä kirjan kirjoittanut sosiologi ja kouluttaja Keiju Vihreäsalo muistuttaa että rakkaus voi syventyä vain kohtaamalla itsensä ja toisen. Vain kohtaamisten hetkinä me tulemme ihmisiksi – oli kyse sitten itsen tai muiden kohtaamisista.

Vihreäsalo muistuttaa kirjassaan myös siitä että rakkaus ei ole staattinen tila vaan syvenevä liike, joka tapahtuu jatkuvana mukavuusalueen ylittämisenä. Se on kuin syvemmälle virtaava aaltoliike. Mukavuusalueen ulkopuolella tunnemme joskus kipua, tai ainakin epämukavia tuntemuksia. Se on normaalia ja kuuluu inhimmilliseen elämään – myös rakkauden kanssa.

Rohkea rakastaa

Mielestäni paras tähän mennessä kohtaamani määritelmä rakkaudelle tulee häpeän tutkijalta ja kirjailijalta, Brené Brownilta, ja se alleviivaa rohkeutta olla autenttinen ja haavoittuva.

Hän on sitä mieltä että kultivoimme rakkautta silloin kun uskallamme olla haavoittuvaisia ja juuri sellaisia kuin olemme. Kultivoimme rakkautta silloin kun kunnioitamme aidoista kohtaamisista syntynyttä yhteyttä luottamuksella, ystävyydellä ja välittämisellä. Rakkaus ei ole jotain, mitä voimme antaa ja vastaanottaa vaan se on jotain, jota kasvatamme ja vaalimme. Se on kahden ihmisen välillä oleva yhteys, jota voi kultivoida vasta silloin kun se asuu molemmissa – voimme rakastaa toista vain niin paljon kuin rakastamme itseämme.

Mitä jos käännämme määritelmän rakkaudesta koskemaan myös rakkautta omaa itseä kohti; miten se voi muuttaa arkea ja suhdetta omaan itseen?

Kultivoi rakkautta joogaharjoituksessa

Usealle meistä lempeys ja myötätunto toista kohtaan on paljon helpompaa kuin armollisuus suhteessa omaan itseen. Alla vinkkejä kuinka harjoittaa ja vahvistaa myötätuntoa joogaharjoituksessa.

• Ole tutkimusmatkalla. Mielestäni joogaharjoitus on aina ennen kaikkea tutkimusmatka omassa kehossa.
• Päästä irti suorittamisesta. Muistuta itseäsi tutkimusmatkailijan asenteesta; ole utelias.
• Havainnoi – älä analysoi. Yritä päästää irti tunteiden ja tuntemusten arvostelusta, tuomitsemisesta ja luokittelemisesta hyväksyttyihin ja ei hyväksyttyihin tunteisiin ja sen sijaan päätä olla rehellinen ja hyväksyä kaikki mitä harjoitus tuo eteesi tänään.
• Liiku hitaasti. Hidas liike antaa sinulle paremmin aikaa olla läsnä kehon tuntemuksille. Minne liikkeen aalto vie sinut tänään?
• Älä pakota. Älä puske itseäsi ääriasentoihin vaan kunnioita kehoasi ja ole armollinen. Jos kehosi kutsuu sinua tänään vain lepäämään lapsen lepoasennossa päätä hyväksyä se. Keskeneräisyys riittää.
• Lopeta vertailu. Joogassa ei ole kyse siitä miltä se näyttää vaan miltä se tuntuu.
• Aseta intentio. Päätä että aina kun nouset joogamatolle olet kohtaamassa parasta ystävääsi – omaa kehoasi.

Anna-Mari Pentikäinen on helsinkiläinen joogaopettaja joka rakastaa merta, liikettä, musiikkia ja aitoja kohtaamisia (kuva: Heini Pekkala).

Sydämellinen hetki – hyvän yön yinjooga

Tulevat joogaretriitit Suomessa & Sri Lankalla

annamariyoga.com

@annamariyogax

Videovinkit

Yogobe Video: 89rs

Miten menestys, motivaatio ja kiitollisuus liittyvät toisiinsa? Haastattelimme menestystutkija Johanna Huhtamäkeä jonka mielestä kiitollisuus on kykyä nähdä arjen taika ja kaikkeen kietoutunut kauneus. Menestystä ja motivaatiota koskevassa tutkimuksessaan hän on on havainnut että kiitollisuus on  myös vastalääkettä motivaation puutteeseen.

"Minulle menestys tarkoittaa sitä, että voi elää sen näköistä elämää joka tuntuu hyvälle ja että on mahdollisuus tehdä itselle tärkeitä ja merkityksellisiä asioita jotka tuovat iloa. Menestykseen kuuluu mielestäni myös mahdollisuus toteuttaa omia haaveita ja unelmia."

Kiitollisuuden tieteellisen määritelmän mukaan se on prosessi, jossa on kaksi vaihetta. Ensimmäisessä vaiheessa on kyse kyvystä tunnistaa elämässä oleva hyvä ja toisessa vaiheessa ymmärretään että hyvällä on ulkopuolinen lähde (esim. puoliso, ystävät, universumi, Jumala) . "Kiitollisuus ei kohdistu itseen vaan se on ymmärrystä siitä että minulla on asia mikä on minulle merkityksellinen. Minulle kiitollisuus tarkoittaa kykyä nähdä kauneutta ja erinomaisuutta siinä missä muut näkevät tavallisuutta ja tavanomaista."

Kiitollisuutta koskevat tutkimukset osoittavat että positiivinen elämänasenne on osittain perinnöllistä. Huhtamäki myöntää, ettei pidä itseään synnynnäisesti erityisen kiitollisena vaan kiitollisuus on hänelle harjoituksen tulosta.  "En usko että olen synnynnäisesti erityisen kiitollinen vaan olen opetellut sen ensin tietämättäni sen vaikutuksista. Kun olen oppinut kiitollisuuden voimasta enemmän, olen ruvennut harjoittamaan sitä. Nyt tuntuu että päivät ovat täynnä kiitollisuuden aiheita."

Kiitollisuus – vastalääke motivaation puutteeseen
Huhtämäki tekee parhaillaan väitöskirjaa motivaatiosta ja menestyksestä. Työnsä parissa hän on törmännyt usein kiitollisuuden voimaan. "Motivaatio on liikkeelle paneva voima. Asioita on helppo tehdä silloin kun on innokas mutta valitettavasti olo ei ole aina innostunut ja inspiroitunut. Kun puhumme menestyksestä ja motivaatiosta täytyy muistaa ettei motivaatio ole aina olemassa. Menestys vaatii sinnikkyyttä ja kykyä tehdä silloinkin kun ei nappaa."

Huhtamäki on havainnut tutkimuksensa myötä käytyjen keskustelujen kautta, että kiitollisuus auttaa pysymään motivoituneena. "Vaikka teen itse työtä jota rakastan, aina ei huvita lähteä töihin. Silloin muistutan itseäni siitä kuinka kiitollinen olen kun saan olla mukana inspiroivassa projektissa ja tehdä työtä jota rakastan vaikka olen väsynyt.  Eli kiitollisuus voi olla motivaation muistuttaja ja uudelleensytyttäjä."

Kiitollisuus lisää positiivisuutta
Aina ei kuitenkaan ole helppoa löytää ympäriltä positiivisia asioita. Evoluution takia aivoissa on rakenteita jotka tekevät helpommaksi keskittyä negatiivisiin kuin positiivisiin asioihin. Miten voimme vahvistaa positiivisuutta silloinkin kun koemme vastoinkäymisiä? "Kiitollisuus on hyvä työkalu. Se vähentää negatiivista vääristymää mutta sen lisäksi meidän kannattaa olla epäileväisempiä suhteessa mielen eteemme tuomaan ensimmäiseen ajatukseen ja tunteeseen ja kysyä itseltämme onko se totta? Meidän tulisi myös uskoa enemmän itseemme ja lakata kuuntelemasta sisäistä kiriitikon ääntä. Voimme opetella toimimaan pelosta tai jännityksestä huolimatta."

Kiitollisuusharjoituksia

• Palauta illalla nukkumaan mennessä mieleesi asioita, joista olet tänään kiitollinen. "Oma kiitollisuushaasteeni on löytää joka päivä uusia kiitollisuuden aiheita. Jos sanon aina samat asiat listasta tulee rutiini eikä se enää herätä kiitollisuuden tunnetta."

• Sano päivän aikana mielessäsi kiitos aina kun jokin asia menee hyvin. "Pyrin tarkoituksellisesti huomaamaan pienet ilon ja onnellisuuden hetket. Kiitollisuus on tietoista läsnäoloa, eli mitä enemmän harjoitat sitä, sitä helpommaksi se muuttuu."

Johanna Huhtamäki on diplomi-insinööri, yritysvalmentaja ja menestystutkija, joka tekee parhaillaan väitöskirjaa motivaatiosta ja menestyksestä. Huhtamäen ja Vappu Pimiän kirjoittama kirja Valon antajat – kiitä unelmasi todeksi ilmestyi lokakuussa 2019 Otavan kustantamana. Kirja kertoo menestyksen tavoittelemisesta unelmien ja kiitollisuuden avulla.

Videovinkit

Yogobe Video: ec72