Yoga, training and health inspiration for you

Yogoben haastattelusarjassa kuullaan jooga- ja hyvinvointialan ammattilaisten henkilökohtaisia kokemuksia siitä, miten jooga on vaikuttanut heidän elämäänsä. Toisessa osassa vuorossa on tunnettu ISHTA -joogaopettaja, Yogoben opettajakaartiin kuuluva Aino Siren.

”Ensimmäinen kokemus joogan parissa tapahtui vuonna 1999 kun muutin New Yorkiiin tanssin perässä. Tanssikoulussa tarjottiin joogatunteja ja menin kokeilemaan lajia. Minulla oli ihana sveitsiläinen joogaopettaja ja jooga tuntui heti kotoisalta. Harjoituksessa huomio menikin yllättäen sisään päin, toisin kuin tanssitunneilla. Kyseessä oli uskomaton kokemus rauhasta ja siitä että voin keskittyä.”

”Minulla on usein paljon energiaa mutta yht’äkkiä pystyin siitäkin huolimatta kaatumaan ja ollemaan puhki. Aluksi en ymmärtänyt että on kyse energioiden tasoittamisesta, tunsin vain helpottuneen olon jota ei voinut sanoittaa”, Siren muistelee ensi askeliaan joogapolulla.

”Ensimmäinen kokemus matolla sai oloni tuntumaan orgaaniselta. Olin tottunut tanssijana kiinnittämään huomion ulkoisiin seikkoihin ja siihen, miltä kaikki näyttää. Joogassa on kyse sisäisestä maailmasta ja voin tehdä harjoituksen silmät kiinni.”

Siren kertoo että jooga on muuttanut hänen elämänsä täysin siitä hetkestä lähtien, kun hän suoritti ensimmäisen joogaopettajakoulutuksen. ”Aloin tekemään matkaa kohti itseä, tutkimaan ja tutustumaan itseeni. En muuttaisi mitään matkalla tapahtunutta asiaa, enkä ole vieläkään perillä. Minusta on tullut oman itseni hyvä ystävä, ei vastustaja.”

Hänen mukaansa yhteys omaan kehoon on tärkeää myös tanssissa, mutta jooga tuo mukaan uuden ulottuvuuden, yhteyden henkisyyteen ja itseä suurempaan voimaan. ”Harjoitus on ollut minulle kaikki kaikessa ja olen todella kiitollinen siitä. Yhteyden löytäminen ja sen muistaminen tuntuu helpottavalta.”

Sirenin oma harjoitus on koostuu sekä yksin tehdyistä harjoituksista että ryhmätunneista. ”Käyn tunneilla New Yorkissa aina kun pystyn. Toisinaan menee pidempiä aikoja kun en pääse tunneille ja silloin minulla on vain oma harjoitus. Välillä on ihana tankata omat tankit täyteen omien opettajien kanssa sillä tunnen vetoa heidän opetuksiinsa. Tämä on tärkeää varsinkin oman joogaopettajuuden kannalta.”

Jos aamu sujuu kuten on suunniteltu, hän tekee joka aamu harjoituksen, joka muodostuu sen hetkisten tuntemusten mukaan. Tärkeintä on se, että mieli saadaan hiljentymään niin etteivät ajatukset vedä joka suuntaan. ”Oma harjoitus on minulle pyhä asia. Olen tehnyt minulle olohuoneeseen oman joogatilan. Se ei ole aina fyysinen, vaan joskus se on mudraa, toisinaan meditaatiota ja välillä voimakkaampaa ja asanapohjaista. Se on sitä, mitä joogan kuuluukin olla eli sitä, mitä milloinkin tarvitsen. Joskus tarvitsen enemmän energisoivia taaksetaivutuksia, joskus maadoittumista. Harjoitus riippuu siitä miten herään ja mikä on oma fiilis. Jos en ole tehnyt hetkeen omaa harjoitusta huomaan sen huomaa - paitsi itse, mutta myös ihmiset ympärilläni. Tulee tarve olla läsnä itsen kanssa.””

Joogaharjoitus on opettanut minulle

• Irti päästämistä. ”Mikään tilanne ei kestä ikuisuutta; eivät kamalat asiat mutta eivät myöskään mielekkäät.”
• Kykyä ohjata omaa energiaa. ”Energian ohjaaminen omassa energiakehossa on ollut minulle merkittävä asia.”
• Rohkeutta antaa viisauksien, rakkauden, intuition ja inspiraation tulla läpi. ”Näiden taitojen ja rikkauksien läpi tuleminen meistä on todella tärkeää. Joskus osa itseä pelkää ja ego saattaa epäillä ja jarruttaa meitä, mutta edellä mainitut lahjat ovat paljon suurempia ja niiden pitää antaa tulla läpi. Uskalla olla taitava ja upea. Tämä ei tarkoita, että joku on toista tärkeämpi vaan sitä, että kaikilla on näitä lahjoja jaettavaksi.”

Aino Siren on Suomesta kotoisin oleva E-RYT 500 ISHTA-joogaopettaja. Hän on asunut viimeiset 17 vuotta New Yorkissa, jonne hän alunperin lähti tanssiopintojen perässä. Jooga kuitenkin pysäytti, ja Aino rakastui joogan parantavaan vaikutukseen. Nyt hän opettaa yhdessä New Yorkin suosituimmista joogastudiosta, ISHTA Yogassa. Hän opettaa myös yksityistunteja, kouluttaa joogaopettajia koulutusohjelmassa sekä vetää retriittejä maailman laajuisesti. Suomeen hän on tuonut ISHTA Yoga opettajakoulutuksen, joka järjestetään kesäisin Helsingissä.

ISHTA-jooga Retriitti Kadermossa

13.6.-20.6. 2018

ISHTA Yoga RYT 200 h opettajakoulutus

25.6.-5.8. 2018

www.ishtayoga.fi

www.sirenyoga.com

Haastattelusarjan aikaisemmat osat:

• Magnus Appelberg

Videovinkit

Yogobe Video: 5u6f Yogobe Video: t2x8

Oletko koskaan harkinnut joogaopettajaksi opiskelemista? Mutta ehkä ajatellut, että et osaa vielä tarpeeksi tai muuten hetki ei ole oikea? Itsekin ajattelin, että joogaopettajan pitää hallita asanat ja anatomia täydellisesti. Joogaopettaja ainakin osaa seistä päällään - ja on aina tyyni ja rauhallinen...

Kirjoittelen tätä tekstiä vaiheessa, jossa Heartful yoga teacher -koulutusta on muutama kuukausi jäljellä. Henkinen valmistautuminen ja oman joogapolun syventäminen alkoi yli vuosi sitten.

Käsitykseni siitä, mitä jooga on ja mitä joogaopettajan pitää osata, ovat muuttuneet suuresti.

Lähtökohtaisesti oli helpompaa aloittaa koulutus, kun ei pitänyt opettamista edes tavoitteena. Tavoite oli antaa joogalle enemmän aikaa, sitoutumista ja syventää omaa harjoitusta. Jos siitä riittää jossain vaiheessa ammennettavaa myös muille, hyvä. Mutta ammatilliseksi tavoitteeksi tai suorituspaineiseksi asiaksi en halunnut koulutusta ottaa.

Tällä hetkeltä tärkeimmiltä joogan polulla tuntuvat avoimuus uudelle ja erilaisuudelle, kuunteleminen (niin muiden, itsen kuin kehon), armollisuus (niin itseä kuin muita kohtaan) ja jatkuvan muutoksen hyväksyminen. Joogan päämäärästä en halua tyhjentävästi sanoa, mutta ainakin minulle se on lähempänä epätäydellisyyden hyväksymistä kuin täydellisyyden tavoittelua, armollisuuden ja itsensä haastamisen risteyksessä.

Jooga-anatomian, -filosofian, opettamisen sekä erilaisten kehojen huomioinnin opettelu on toki ollut tärkeää - ja kuuluu joogaopettajan koulutukseen. Isompi anti on kuitenkin ollut jossain muualla. Yhdessä ihmettelemisessä, kokemuksellisessa oppimisessa, kaiken soveltamisessa arkeen ja elämään.

Joogaopettajaksi on varmasti yhtä monta tietä kuin ihmistä. On ollut ilo huomata, miten monenlaisia ja monen ikäisiä meitä on kurssillamme ollut mukana. Uskon, että monelle meistä joogaan sitoutuminen on parhaita päätöksiä, joita olemme tehneet. Oma polveileva historiani kehoon ja mieleen syventymisessä on tanssijuuden, aromaterapeuttiopintojen, meditaation ja yoga nidran kautta nyt jatkunut joogan polulla.

Jooga on elämän mittainen matka, eikä valmista varmasti tule koskaan. Se on tietyllä tavalla myös parasta joogassa. Välähdyksiä selkeydestä, rauhasta ja ilosta voi kuitenkin saada pitkin matkaa.

Sanna Iranta

Sanna on elokuussa valmistuva Heartful-joogaopettaja ja Hidastamon yrittäjä. Tutustu Sannaan ja Hidastamoon tarkemmin täällä: www.hidastamo.fi

Lue myös Sannan aikaisempi kirjoitus joogaopettajakoulutuksen alkumetreiltä:
Miten joogaopettajaksi tullaan?

Ps. Haluaisitko kouluttautua joogaopettajaksi? Kaisa Kärkkäisen seuraavan Heartful Yoga -opettajakoulutuksen haku on nyt auki. Lue koulutuksesta lisää ja ilmoittaudu täällä!

Yhdestä se säteilee selkeästi ulos päin ja toiselle se on ennen kaikkea sisäistä tyytyväisyyttä. ”Ilo voi näkyä monella tapaa. Joku ihminen on ulospäin suuntautunut ja energeettinen ja ilo pursuaa hänestä ulos kaikista eri aisteista. Toisen ilo on rauhallista ja tyyntä,” kuvailee Måns Broo, Åbo Akademin uskontotieteellisen laitoksen dosentti ja joogafilosofian luennoitsija.

”Ilo on aurinkoa, lämpöä ja valoa. Se on jotain mikä meissä on sisäsyntyisesti ja sitä voidaan tuoda esille esimerkiksi joogan avulla. Joskus yritämme saada iloa ulkoisista asioista kuten ostamalla tavaraa tai etsimällä etsien. Silloin se ei välttämättä löydy, sillä todellinen ilo on jo meidän sisällämme.”

Ilon eri tasot

Muinaisten joogatekstien mukaan jooga voi tuoda mukanaan iloa ja autuutta, jopa ekstaasia. Mitä tekstit tarkoittavat puhuessaan ilosta? ”Muinaiset joogatekstit puhuvat eri tasoisesta ilosta, josta ehkä kaikkein tavallisin on ilo jonka saa terveestä mielestä ja kehosta. On kuitenkin olemassa myös muunlaista iloa, josta nämä vanhat tekstit kertovat.”

Muinaisten kirjoitusten ilon eri tasoissa kaivaudutaan syvälle omaan itseen. ”Oman sisäisen tutkimusmatkan kautta tulee koko ajan vastaan uudenlaisia oivalluksia ilosta ja tyytyväisyydestä. Tavalliset elämänilot kuten lämpö, aurinko ja esimerkiksi terveys ovat vasta ensimmäinen askel ilon tiellä”, Broo muistuttaa.

Jooga vapauttaa iloa

Jooga on työkalu jonka avulla voidaan tuoda lisää iloa elämään, sillä se opettaa kohtaamaan oman itsen arvostelematta ja hyväksyvästi. ”Joogan avulla tulemme sinuksi oman kehon ja mielen kanssa. Se myös auttaa ymmärtämään todellista itseä joka on jo täynnä iloa. Tämän kautta voidaan vapauttaa meissä jo asuvaa iloa, joka on muuten ehkä peittynyt tai unohtunut”, Broo kertoo.

Jooga on muuttanut merkittävästi myös vuosia jooganneen miehen ja Ananda -joogalehden päätoimittajan elämää ja tuonut sitä kautta lisää iloa. ”Jooga on muuttanut omaa arkeani niin että olen alkanut ymmärtämään itseä paremmin sekä hyvässä että huonossa. Siitä, että ymmärtää omia hyviä ja huonoja puolia paremmin, on suuri apu arjessa”, Broo toteaa.

Kun ymmärretään esimerkiksi mistä suututaan tai ärsyynnytään voidaan haastaa tarve reagoida kaikkiin tunteisiin ja tuntemuksiin. Esimerkiksi silloin, kun jokin asia saa meidät vihaiseksi, voidaan kyseenalaistaa halu takertua tuntemukseen.

Jooga on harjoitus, jonka vaikutukset näkyvät vähitellen elämässä mutta joka voi muuttaa elämäämme merkittävästi jos olemme kärsivällisiä ja annamme sille aikaa. ”Vähitellen voimme siirtää arkeen ja jokapäiväiseen elämään saman kohtaamisen, jonka teemme itsemme kanssa joogamatolla”, Broo muistuttaa.

Broon luento joogasta ja ilosta kuullaan maaliskuussa 2018 joogafestivaaleilla. Kenelle luento sitten on tarkoitettu? ”Luento sopii kaikille, jotka ovat kiinnostuneita joogan viisaudesta ja sen sisäisestä tiedosta. Se ei ole vain suunnattu niille jotka tuntevat hyvin joogan kirjoitukset vaan ihan kenelle tahansa.”

Måns Broo on Åbo Akademin uskontotieteellisen laitoksen dosentti. Hän on erikoistunut Intian uskontoihin ja aatteisiin. Hän on myös Ananda-lehden päätoimittaja, bhakti-joogan harjoittaja sekä joogafilosofian luennoitsija.

Måns Broon luento "Jooga ja ilo" Joogafestareilla Helsingin Kaapelitehtaalla sunnuntaina 4.3.2018 klo 13.30, Parvella.

Tutustu Joogafestival 2018 -ohjelmaan täällä.

Jooga on keino tuoda omaan arkeen tasapainoa ja hyvinvointia. Nyt voit joogan avulla tehdä hyvää myös muille. Yogobe ja Sylva ry järjestävät kansainvälisenä lasten syövän päivänä 15.2. hyväntekeväisyystempauksen, jonka avulla kerätään rahaa syöpään sairastuneille lapsille ja heidän läheisilleen.

Tapahtumassa on mukana huikea määrä joogastudioita ja -opettajia sekä kuntokeskuksia, jotka järjestävät hyväntekeväisyysjoogatunteja ympäri Suomen. Kaikki tuotto lahjoitetaan lyhentämättömänä Sylva ry:n toimintaan eli syöpään sairastuneiden lasten ja nuorten hyväksi. Löydät listan mukana olevista joogatunneista täältä.

- Mielestäni Sylvan ja Yogoben yhteistyö on monella tapaa hyödyllistä. Yhteistyö lisää sekä Sylvan että Yogoben tunnettavuutta ja niiden toiminnan näkyvyyttä, korostaa varainhankinnallista puolta syöpäsairaiden lasten hyväksi sekä tietenkin on hyvän tekemistä itselle ja muille, toteaa Sylva ry:n kuntoutustyön asiantuntija ja toimintaterapeutti Anna-Elina Rahikainen.

Sylva - kannatteleva kumppani sairastuneen arjessa

Sylvan rooli on olla voimaannuttaja, mahdollistaja ja kanssakulkija sairastuneiden ja heidän läheistensä arjessa. Yhdistys tarjoaa vakavan sairauden kohdanneille voimaa ja jaksamista arkeen sekä antaa toivoa muuttuneessa elämäntilanteessa. Se tukee sairastuneita ja heidän läheisiään muun muassa tarjoamalla psykososiaalista tukea, kursseja, lomia ja vertaistukea. Arjen tukeminen ja kuntoutuksellinen toiminta ovat tärkeässä osassa, joten yhteistyö Yogoben kanssa on merkityksellinen lisä Sylvan toimintaan.

Sylvan tarjoamien tukimuotojen kautta saadaan vertaistukea ja solmitaan uusia, toisinaan jopa elinikäisiä ystävyyssuhteita. ”Syöpään sairastuneen lapsen hoidot saattavat kestää jopa kaksi vuotta ja tällöin koko perheen elämä pyörii lähes kokonaan sairauden ympärillä. Kun koko perhe, eli sairastunut itse ja hänen vanhempansa, pääsee jossain vaiheessa hoitojen jälkeen kursseillemme ja kohtaavat muita saman läpikäyneitä, he saavat kokea yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kun voidaan jakaa omia kokemuksia muiden sairauden kohdanneiden kanssa, ei itseä koeta välttämättä enää niin ulkopuoliseksi kuin aiemmin”, Rahikainen kuvailee.

Kansainvälinen lasten syövän päivä

Kansainvälistä lasten syövän päivää vietetään nyt jo 17. kertaa yli 60 maassa. Suomessa päivää vietetään nyt 8. kertaa reilusti yli kymmenellä paikkakunnalla Sylvan ja muiden valtakunnallisten sekä paikallisten yhdistysten ja kerhojen järjestämänä. Idea päivän vietosta on lähtöisin syöpäsairaiden lasten vanhempien kansainväliseltä kattojärjestöltä ICC:ltä, jota myös Sylva on ollut perustamassa.

Päivän tarkoitus on levittää tietoutta lasten syöpäsairauksista sekä nostaa esille vakavan sairauden vaikutuksia paitsi itse sairastuneeseen myös hänen läheisiinsä. Samalla kerätään varoja valtakunnallisesti ja paikallisesti yhdistysten ja kerhojen toimintaan, jolla tuetaan sairastuneen perhettä arjessa.

Yogoben tavoitteena on, että ensimmäistä kertaa järjestettävästä tempauksesta saataisiin vakiinnutettua jokavuotinen matalan kynnyksen tapa tehdä hyvää. Kannattaa siis tulla mukaan ja tukea tärkeää asiaa joogaamalla!

Tee hyvää joogaamalla - Sylvan & Yogoben valtakunnallinen hyväntekeväisyystempaus 15.2.2018. Tapahtuma Facebookissa

Kansainvälisen lasten syövän päivän tuolitapahtuma 15.2.2018 12.00-18.00 Kampin narinkkatorilla. Tapahtuma Facebookissa

Mikä on Sylva ry?

Sylva ry on vuonna 1982 perustettu syöpää sairastavien lasten, nuorten ja heidän läheistensä valtakunnallinen tukiyhdistys. Sylva järjestää muun muassa vertaistukea, tapaamisia, erilaisia kursseja ja tuettuja lomia, jotka auttavat selviytymään syövän aiheuttamasta elämänmuutoksesta.

Lisätietoja Sylvan toiminnasta:

• Facebookissa
• Instagramissa
• Twitterissä
• www.sylva.fi
• Fuckcancer.fi

”Täällä joogassa on niin kivaa, kun täällä saa rentoutua.” Tämän kuulen usein, kun menen ohjaamaan joogaa lapsille koulupäivän päätteeksi. Ilman sanallista palautettakin huomaan saman: Ennen joogatuntia lapset istuvat kännyköitään näpytellen. Tunnille tullessaan he purkavat levottomuutta ja väsymystä liikehtien.

Aloitamme tunnin. Hiljaisuuden rikkoo hihitys. Pari lasta käärii maton reunoja.

Vähitellen, tunnin edetessä, tunnelma rauhoittuu. Keskittyminen syvenee. Lapset seuraavat omaa hengitystään ja tekevät keskittyneesti joogaliikkeitä. Lopuksi jokainen käy matolleen pitkäkseen. Loppurentoutuksen ajaksi saa laittaa kasvolleen kauratyynyn, jos haluaa.

On hiljaista. Ohjaan loppurentoutuksen, soitan mukanani kulkevaa Shanti-soitinta. Hetken kuluttua on aika nousta istumaan. Juttelemme siitä, miltä jooga tänään tuntui. Miltä kehossa tuntuu joogan jälkeen. Yksi kertoo olevansa nyt rauhallinen, toinen huomaa olevansa väsynyt. Kolmas sanoo virkistyneensä.

Tunnin jälkeen lapset ovat rauhallisia. ”Huomasin, että he keskustelevat rauhallisesti keskenään”, sanoo käytävällä vastaan tuleva opettaja.

Joogalla on lapsille paljon annettavaa. Lapset ovat nykyään monien samanlaisten haasteiden äärellä kuin me aikuiset. Keinoja oman hyvinvoinnin tukemiseen on tärkeää saada jo nuorena.

Mutta miksi lasten kanssa kannattaa joogata? Onhan muitakin kivoja lajeja, joita lapsi voi harrastaa. Ja arjessa aika on rajallista. Miksi siitä kannattaisi irrottaa hetki joogalle?

Joogalla on tutkitusti lapsille – niin kuin meille aikuisillekin – monia hyötyjä. Tässä postauksessa kerron sinulle niistä viisi.

Miksi lasten kanssa kannattaa joogata – 5 lasten joogan hyötyä

1. Keho on luotu liikkumaan – Ilman liikettä lapsi voi huonosti

Puu, lintu, lentokone, käärme, tanssiva hiiri. Lasten joogatunneilla tehdään kehollisia taitoja monipuolisesti kehittäviä liikkeitä.

Lasten tunneilla liikkeet tehdään leikin ja tarinoiden lomassa. Niitä ei tarvitse suorittaa, vaan voima, liikkuvuus, motoriikka, tasapaino ja aerobinen suorituskyky kehittyvät leikkimielisen tekemisen lomassa.

Lapset ovat luonnostaan liikkuvaisia. Heidän kehonsa on myös luonnollisesti liikkuva.

Nykyarjessamme on monia tekijöitä, jotka heikentävät tätä luontaista liikkuvuutta: istuminen paikoillaan, autolla kulkeminen harrastuksiin, digilaitteiden käyttäminen ja pelaaminen, pihaleikkien väheneminen. Kaikki tämä vaikuttaa lapsen kehon liikkuvuuteen ja sitä kautta hyvinvointiin.

Lasten joogatunneilla tehdään liikkeitä ja harjoituksia, jotka rikastavat kehollisia taitoja.

2. Tietoisuus omasta kehosta luo kestävää hyvinvointia

Omassa kehossaan voi huomattavasti paremmin, kun siitä on tietoinen. Moni lapsikin elää vahvasti ulkoisten ärsykkeiden maailmassa tai hyppelehtivissä ajatuksissaan.

Keho viestii sekä omasta voinnistaan että mielen voinnista monin tavoin. Mitä kertoo vatsakipu, mitä päänsärky? Jännittääkö jokin, pelottaako ehkä?

Kehomme tallentaa tunteita ja kokemuksia, jotka eivät tule käsitellyiksi. Keho viestii niistä esimerkiksi kivulla. Siksi kehon viestejä tulisi pysähtyä tutkimaan ja pohtia, mistä ne kertovat.

Kehotietoisuus luo pohjaa kestävälle hyvinvoinnille. Keho ja mieli ovat toisistaan erottamattomat. Niiden keskinäinen yhteys tai sen puute vaikuttaa sekä fyysiseen että henkiseen hyvinvointiin.

Jooga kehittää kykyä tulla tietoisemmaksi omasta kehosta. Samalla jooga opettaa lapselle, että omaa kehoa kannattaa kohdella lempeästi ja pitää siitä hyvää huolta.

3. Keskittymiskyky on kaiken oppimisen perusta

Lasten elämä on nykyään miltei yhtä nopeatempoista kuin aikuisten. Kännykkä piippaa kesken läksyjen teon, arjessa on vain vähän luppoaikaa harrastusten ja koulutöiden välissä. Viikonloputkin ovat täynnä erilaisia aktiviteetteja. Lastenohjelmat ja pelit ovat nopeatempoisia.

Kaikki tämä muovaa lasten aivoja lyhytjännitteisyyteen ja välittömien palkkioiden tavoitteluun.

Huomion pitäminen tässä hetkessä on keskeisin edellytys oppimisen kannalta. Ylipäätään minkä tahansa asian aloittaminen ja loppuun saattaminen vaatii keskittymiskykyä.

Keskittymiskykyä harjoitetaan joogassa monin tavoin.

Keskittymiskyvyn kehittämiseen ei tarvita ryppyotsaista hiljaisuutta. Huomion keskittämistä ja tässä hetkessä olemista voi harjoitella monin tavoin. Myös hauskaa pitäen, leikkien ja uteliaasti tutkien.

4. Myönteinen käsitys itsestä kantaa elämässä

Jos saisit valita yhden ainoan asian, jonka haluaisit lapsesi oppivan, mikä se olisi?

Minä toivoisin, että lapseni saisi uskon siihen, että hän on riittävän hyvä juuri sellaisena kuin on. Että hän riittää silloinkin, kun asiat eivät mene kuin Strömsössä. Että jokainen meistä tekee virheitä, mutta on silti kaunis ja hyvä omana ihanana itsenään.

Joogan keskeinen viesti on tämä: Sinä riität sellaisena kuin olet. Sinä olet tärkeä. Sinä olet paras sinä.

Tätä viestiä voit välittää lapselle vanhempana myös joogamaton ulkopuolella.

Katso lasta hyväksyvästi, kun häntä jännittää. Nielaise kielen päällä olevat torut ja sano lempeästi, ettei haittaa. Auta kuivaamaan lattialle kaatuneen vesilasin. Kerro, kun olet itse mokannut ja puhu itsellesi lempeästi. Etsi yhdessä lapsen kanssa ratkaisua hankalaan tilanteeseen.

Joogassa ei tarvitse osata, kilpailla tai suorittaa. Joogatunnille jokainen on tervetullut omana itsenään.

5. Rauhoittuminen on elintärkeä taito

Pieni lapsi pyrähtää juoksuun. Hetken kuluttua hän pysähtyy puuskuttaen. Kerättyään voimia hän pinkaisee uudelleen leikkiin. Lapset osaavat luonnostaan vuorotella liikkeen ja rauhoittumisen välillä.

Kun arki muuttuu kiireiseksi ja stressaavaksi, saattaa pinkominen jäädä päälle. Kun tekemistä on liian paljon, voi vauhti olla niin kova, ettei väsymystä edes huomaa.

Tunnistatko tämän omasta arjestasi?

Rauhoittumista ja rentoutumista ei voi laittaa talteen pahan päivän varalle. Niitä täytyy harjoitella jatkuvasti.

Lasten kanssa joogatessa liikutaan, leikitään ja nauretaan. Samalla harjoitellaan rauhoittumista.

Se on äärettömän tärkeä taito: Ilman lepoa ja rauhoittumista eivät keho ja mieli palaudu. Ja jos keho ja mieli eivät palaudu, seuraa monenlaisia haasteita.

Joogasadun päätteeksi tehtävä loppurentoutus on monelle lapselle tunnin mieluisin kohta. Turvallisesti omalla matolla, huovan alla lämmitellen, kuunnellen ohjattua rentoutusta tai rauhallista musiikkia. Siinä keho ja mieli pääsevät lepäämään.

Lepo antaa voimia, korjaa ja uusii, palauttaa ja virkistää.

Kokeile lasten joogaa kotona

Yogobe Video: xb26 Yogobe Video: sd95 Yogobe Video: 37ac

Lue lisää lasten joogasta

Tasapainoa ja stressin säätely – Lasten joogan tutkitut hyödyt

Opiskelijoiden hyvinvointi ja arjessa jaksaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä tekijöitä yhteiskuntamme tulevaisuuden kannalta, sillä mitä paremmat rutiinit saa opiskeluaikana muodostettua, sitä helpompi niitä on ylläpitää myös työelämässä. Siksi halusimme tarjota kaikille Zonen liikuntapassin ostajille jäsenyyden Yogobeen koko lukuvuoden ajaksi.

Kova opiskelutahti, iltatyöt ja sosiaalisten suhteiden ylläpito saattavat joskus viedä niin paljon aikaa opiskelijan elämästä, että omasta hyvinvoinnista huolehtiminen unohtuu. Stressitasot nousevat liian suuriksi, väsyttää ja keho oireilee. Yogoben avulla kiireisinäkin päivinä on mahdollista pitää tauko, tehdä harjoitus tai rentoutua hetki kotona. Viedokirjastossamme on yli tuhat 5-90 minuutin mittaista videota neljällä eri kielellä (suomi, ruotsi, englanti & norja), joten jokaiselle löytyy varmasti jotakin.

Halusimme tehdä joogaamisesta ja treenaamisesta opiskelijoille helppoa, joten tänä syksynä aloitimme yhteistyön Haaga-Helian, Metropolian ja Laurean liikuntapalveluista vastaavan Zonen kanssa. Yhteistyön myötä Zonen liikuntapassiin kuuluu Yogoben jäsenyys koko lukuvuoden 2017-2018 ajaksi. Zone Liikuntapalveluiden toiminnasta voit lukea lisää täällä.

Laajennamme toimintaamme jatkuvasti ja etsimme opiskelijoiden hyvinvoinnista kiinnostuneita tahoja tekemään kanssamme töitä hyvän asian puolesta. Jos olet opiskelija, mutta et kuulu Zone Liikuntapalveluiden piiriin, ota meihin yhteyttä ja kerro mihin oppilaitokseen tai järjestöön toivoisit samanlaista yhteistyötä.

Videosuosituksia

Yogobe Video: 22dv Yogobe Video: 32gm Yogobe Video: o45g Yogobe Video: 3r4k

Haastattelusarjassa paneudumme arjen tasapainoon ja siihen, mitä se merkitsee hyvinvointialan ammattilaisille. Kolmannessa osassa pääset inspiroitumaan joogaopettaja Kaisa Kärkkäisen vinkeistä.

"Kun teimme ensimmäistä kertaa Magnesia Festivalia viime vuonna, en ollut ymmärtänyt, miten paljon se vaatii resursseja. Samaan aikaan minulla oli alkamassa uutena aluevaltauksena joogaopettajakoulutus ja olin aikatauluttanut nämä tapahtumat peräkkäin. Vaikka olin opettanut pitkän aikaa joogaa huomasin, että festivaalissa ja koulutuksessa tarvitaan erilaisia organisointitaitoja.

Epätasapaino tuntui kehossa ja jälkeenpäin en edes muista kaikkia asioita, jotka tapahtuivat tai mitä olin puhunut. Itselle luontevat asiat alkoivat tuntua vaikeilta ja tein asioita osaamis-selkärangasta enkä ollut läsnä. Samaan aikaan tuli kriisi kumppanin kanssa, koska koko energiani meni työhön. Meillä oli myös vanhan puutalon remontti käynnissä. Pidin kuitenkin johtoajatuksena ”ole kaikille ihmisille myötätuntoinen ja ystävällinen” ja se onnistui, mutta en ollut ystävällinen itselleni, koska olin laittanut itseni niin ahtaalle.

Tämä opetti, että kutsumustyötä tehdessä on tärkeää asettaa rajat ja katsoa mihin kaikkeen pystyy. Sen jälkeen olen ollut parempi aikataulujen suunnittelemisessa ja olen pystynyt kommunikoimaan myös kumppanilleni työasioista. Tärkeää on myös varata aikaa parisuhteelle. Puutalomme on edelleen remontissa, mutta nyt on talkoolaisia auttamassa."

Tasapaino merkitsee minulle...

Tasapaino on sitä, että kun eteen tulee haasteita tai mahdollisuuksia laajentua – kuten mielenkiintoisia työprojekteja – pitää samalla mennä yhtä paljon sisäänpäin kuin laajentua ulospäin.

Esimerkiksi nyt kun Magnesia Festivalia tehdään toista kertaa, aloitan aamun joogaharjoituksella ja illalla saunon ja palaudun. Samalla kun luon ja opin uutta, annan yhtä paljon itselleni läsnäoloa ja tilaa, jossa en vaadi itseltäni mitään.

Uskon että menestymisen tiellä on usein se, että tehdään ja annetaan liikaa ja unohdetaan oma itse. Mitä enemmän laajenee, sitä enemmän pitäisi antaa itselle. Tämä voi tuntua alkuun itsekkäältä, mutta vaikuttaa pidemmällä tähtäimellä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin positiivisesti. 

Kaisan kolme vinkkiä tasapainon säilyttämiseen arjessa:

• Fokusointi. Päätän etukäteen, mikä tällä viikolla on tärkeää ja mitkä asiat kaipaavat eniten läsnäoloa. Aikataulutan tärkeät asiat aikoihin, jolloin minulla on eniten kapasiteettia.
• Päivittäinen harjoitus. Minulle on helpoin harjoitella aamulla ja olen sitoutunut tekemään harjoituksen. Herään vähän aiemmin ja teen yksinkertaisen aamuharjoituksen (30min - 1h).
• Luonto. Se maadoittaa ja kirkastaa sen, mikä on tarpeellista. Pyrin saamaan usean viikottaisen hetken metsässä, saunomassa tai kukkia ihastellessa.

Magnesia Festival 3.-4.8. kauniilla Lonnan saarella. Vielä ehdit ostaa lippusi Yogoben tarjoushintaan.

Videosuositus

Yogobe Video: 4x28 Yogobe Video: e9q4 Yogobe Video: w9k5 Yogobe Video: 9t5e

Lue aikaisemmat haastattelut

• FIND YOU BALANCE: Leena Markkanen
• FIND YOUR BALANCE: Katri Syvärinen

Pieni tyttö ja suunnattoman suuri kuolemanpelko, joka kasvoi vuosien saatossa hartioita painavaksi syyllisyyden tunteeksi, painolastiksi rintakehään. Se uskotteli hänet luulemaan, että rakkaus täytyy ansaita olemalla kiltti ja elämällä muita varten. Elämää varjosti vuosia pelon luoma riittämättömyyden tunne.

Syyllisyys, riittämättömyys, häpeä, viha, kateus, kontrollin halu ja katkeruus kumpuavat kaikki hyvinvointivalmentajan, Leena Markkasen, mukaan pelon tunteesta. ”Pelon tilassa unohdamme itsemme ja yritämme olla jotain että meitä arvostettaisiin, välitettäisiin ja rakastettaisiin enemmän”, hän kuvailee. Markkasen mukaan pelkojen kuormittama ihminen elää häpeän värähtelyssä ja imee siihen liittyvää elämää: ”Kaikki on heijastusta sisältä päin eli ajatuksemme tuottavat todellisuutemme”.

Markkanen korostaa, etteivät pelot ole huono asia vaan ne ovat herättämässä näkemään niiden taakse piilotetut viestit. On tärkeä pysähtyä niiden ääreen ja ottaa selvää niiden sanomasta. ”Jos pelkoja ei ikinä nosteta pöydälle, ne pyrkivät aina uudestaan ja uudestaan esille”, Markkanen muistuttaa. Hänen mukaansa universumi puhuu koko ajan, esimerkiksi pelkojen kautta. Jos niitä ei kuunnella, pelot tulevat myöhemmin esille vielä suurempina.

Valtaosa peloista on Markkasen mukaan oman egomielen luomia: ”Pelkojen kohtaaminen ja niistä vapautuminen liittyy maailmanlaajuiseen shift in consciousness -ilmiöön eli ihmiskunnan tietoisuuden kohoamiseen. Sen tuloksena olemme nousemassa korkeammalle tietoisuudentasolle eli siirtymässä kylmästä rationaalisuudesta sydäntietoisuuteen - toisin sanoen opimme yhdistämään pään ja sydämen.” Markkasen mielestä rationaalisuuden yhdistäminen sydäntietoisuuteen on ainoa keino selvitä, sillä ihmiset ovat olleet liian kauan kilpailuun, suorittamiseen, miellyttämiseen ja erillisyyteen ohjaavan egomielen ohjauksen alla. Sen seuraukset ovat nyt selkeästi näkyvissä ja sydänten on hänen mukaansa avauduttava positiivisen muutoksen aikaansaamiseksi.

”Egomieli saa meidät uskomaan, että emme ole riittäviä”, Markkanen sanoo ja muistuttaa että ihminen on korkeampi tietoisuus joka elää tässä kehossa, eli paljon enemmän kuin pelkkä ego. Hänen mielestään jokainen on tullut tänne tärkeää tarkoitusta varten. Tärkeää on, että tullaan tietoiseksi siitä ketä ollaan. Tätä kautta selviää jokaisen yksilön ainutkertainen tarkoitus tässä elämässä. Tietoiseksi tulemiseen liittyy vahvasti omien pelkojen tunnistaminen, kohtaaminen ja niistä vapautuminen. ”Tarkoituksena on löytää valo eli korkeampi tietoisuus siitä kuka on ja jakaa se”, Markkanen kuvailee.

Elämänkriisi - ystävä valepuvussa

Elämässä vastaan tuleva kriisi, kuten terveyden pettäminen, voi ohjata tietoiseksi tulemisen polulla. Sitä kohti menemällä ja uskaltamalla tutkia mistä siinä on kyse, voidaan Markkasen mukaan herättää sydäntietoisuus ja intuitio sekä avautua sisäiselle ohjaukselle: ”Kriisi avaa tietoisuuden, jos olemme siihen valmiita”.

Markkanen vertaa kriisiä ystävään valepuvussa. Se on tullut ohjaamaan. ”Kriisi ei tule kiusaamaan, vaan se on ystävä joka yrittää herättää. Se on mahdollisuus herätä ymmärtämää kuka oikeasti on. Silloin pääsemme kriisin läpi ja nousemme sitä kautta pelkojen yläpuolelle”, Markkanen sanoo. Tärkeää on avautua kuulemaan ja näkemään kriisin ohjaus.

Mitä tapahtui tytölle, joka pelkäsi kuolemaa? Hän lakkasi taistelemasta vastaan ja hyväksyi sen. Hän käveli rohkein askelin kohti pelkoa, tutki sitä ja lopulta vapautui siitä kevyempiin askeliin, irti pelon kuristusotteesta. ”Ota pelko kämmenelle, tutki sitä ja kysy mitä olet tullut minulle opettamaan. Hyväksy se ja ymmärrä sitä. Tärkeää on, ettei lähde syyllistämään itseään”, Markkanen korostaa. Hänen hartiansa eivät paina enää. Hän on muistutus siitä, ettei ole ole rohkeutta ilman pelkoa.

Leena Markkasen Lightfulness-retriitti & lempeä jooga 23.9.2017 SHALA Helsingissä.

www.shalahelsinki.com

Seuraava Lightfulness Coaching - henkisen hyvinvoinnin ohjaajakoulutus alkaa 7.10.2017. 

www.lightfulnesscoaching.com